Elämä on muutaman viime päivän aikana rajoittunut lähinnä hostellin riippumatoissa lokoiluun ja rannalla auringonottoon. Aamuisin suurimmat jännityksen aiheet ovat sataako ulkona vettä ja tuleeko kylään sähköä. Ehkä sitä pikkuhiljaa muistaisi ladata iPodin jo iltaisin niin ei tarvitsisi joka toinen päivä jännittää riittääkö akussa virtaa sähkökatkon loppumiseen asti. Myös smoothieiden saaminen on ajoittain katkolla kun tehosekoitin vaatisi sitä virtaa.
Hintataso Kolumbiassa on edullinen, joskin matkaoppaan mukaan työpaikat virtaavat täältä ympäröiviin halvemman työvoiman maihin. Täällä kun on laissa määritelty minimipalkka, joka on peräti 200 euroa kuukaudessa. Toisaalta maaseudulla sen enempää rahaa ei edes tarvitsisi itsensä ja perheen elättämiseen. Tietynlaisen vaurauden huomaa myös siitä, että täällä ihmiset ajavat autoilla eivätkä skoottereilla. Keskiluokka on Etelä-Amerikan suurin ja sen näkee jo ihmisten vaatetuksestakin. Suurin osa vastaantulijoista näyttää eurooppalaisin silmin katsottuna ihan tavallisilta kaduntallaajilta. Tässä kuitenkin vähän turistien hintatasoa:
-Yö hostellissa 7 eurosta ylöspäin
-Kalja Bogotan Hard Rock Cafessa reilu 2 euroa ja hostellilla noin euron
-Smoothie rannalla tai hostellin baarissa noin euron
-Tunnin bussimatka vajaa 2 euroa
-Nenäsumute 1,5 euroa
-Nivean rasvapurkki 3,5 euroa
-Aski Marlboroa noin euron
-Snickers patukka noin 1,5 euroa
Eli niin kauan kun pysytään paikallisissa tavaroissa niin hinnat ovat halvahkot. Jos haluaa jotain kotoa tuttua merkkiä niin sitten hinta nousee sen mukaisesti, poikkeuksena tästä tupakkatuotteet. Sen verran halpa työvoima näkyy täälläkin, että esimerkiksi kalja ei ole kaupassa juurikaan halvempaa kuin baarissa. Tosin täällä tottuu taas paikalliseen hintatasoon ja se kaksi euroa kaljasta alkaa olla kauhean kallista..
Keli ei ole niin lämmin kuin kotoa lähtiessä kuvittelin. Tämä ei ole mikään Kaakkois-Aasia, jossa pelkästään hiekkarannalla makaamalla saa itsensä läkähdyksiin. Iltaisin tulee vilpoinen ja nytkin on villasukat jalassa. On täällä silti lämmintä päivisin ja shortseissa kyllä tarkenee niin kauan kuin aurinko paistaa. Simo tosin on hivenen eri mieltä lämpötiloista ja on parina päivänä pyöritellyt päätään mun palelulle. Tosin olen kyllä ollut vähän flunssainen, joten kyllä täällä todistetusti pystyy vilustumaan!
ps. Loppukevennyksenä voitte yrittää kuvitella allekirjoittaneen paikallisessa apteekissa huitomassa pantomiimiesitystä aiheesta “haluaisin ostaa nenäsumutetta”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti